Sisäinen insinööri nostaa päätään

Sisälläni asuu salaa pieni insinööri. Se nostaa päätään ajoittain ja nyt hän on huutanut naama punaisena jo viikkoja. Kyseessä on saumurikuumeen jälkitauti eli ompelukonekuume. Olen tähän saakka ommellut kaikki karvalakki Singerillä, kymmenvuotiaalla halppiskoneella ja täytyy myöntää sen toimivan edelleen melko hyvin. Ja jos jatkaisin edelleen verhojen ja pöytäliinojen ompelua niin kone kelpaisi minulle seuraavat vuodetkin. MUTTA nyt haluaisin ommella venyviä kankaita, applikoida ja kaksoisneulata. Ja Singer ei kertakaikkiaan enää riitä. Se on sellainen hienohelma, että kaksoisneulan se katkaisee surutta. Applikoinneissa löytyy vain yksi tikki ja sekin saa välillä koneen tunteet kuumenemaan ja silloin se laittaa sotkien nurjalle.

Nyt sisäinen insinöörini on ulvonut jo viikkoja ja kannettava suhauttanut ompelukonekauppoihin päivittäin. Enää puuttuu taloushallinnon ammattilainen, joka kertoisi miten tämä kustannetaan. Ja ymmärrys kuinka kalliiksi tämä vallan mahdottomaksi mennyt käsityöinnostus loppujen lopuksi tuleekaan. Mutta mielenterveyttä ei voi mitata rahassa, eihän?

Tämä se sitten olisi. Tuleva kumppanini..... jos vaan uskaltaisi tilata ja kertoa miehelle...