Nopeasti surauteltua

Blogillani on ensimmäinen lukija. Tervetuloa Satu! Jokainen kommenttikin on tuntunut hyvältä. Ne ovat todistaneet etten olekaan internetmaailmassa yksin vaan joku on oikeasti poikennut blogissani. Ensimmäinen lukija tuntuu toisenlaiselta, jännittävältä. Sehän tarkoittaa sitä, että joku poikkeaa täällä useamman kerran! Mahtavaa.

Tietenkin juuri tähän väliin sattui pidempi kirjoittamaton jakso. Vieraita on kestitty, mutta välissä surauteltu joululahjoja. Lienee selvää, että kärsin kroonistuvasta ompelukuumeesta. Muutaman päivän tauko teki vaikeaa ja mielessä surrasi seuraava ompelus.

Nämä hatut ompelin 10-vuotiaan toiveesta. Nähdessään selian Sieniretkellä velourin tyttö totesi haluavansa pipon, jossa on kissa. Pikkusiskolle valmistui hattu sienellä.

Tämä perussetti lähti joulupaketissa Norjaan. Kummityttö tykkää reippaista väreistä. Paidan malli on OB malli ja housut paljon ommellut Saimit. Pallotrikoo EK ja housujen gollege Triteks. Kiireessä kuvattu kuva pitää sisällään myös allekirjoittaneen kädet! Valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssi ei tekisi huonoa.

Koska harrastuksilla on tapana tulla kalliiksi niin ompelukin. Olen hankkinut saumurin, seuraavaksi ostoslistalla on ompelukone. Lisäksi haaveilen järjestelmäkamerasta! Ei ole halpaa, mutta mielenterveyttä ei voi mitata rahassa. Joudun varmaan jossain vaiheessa kertomaan myös miehelle ettei itsetehty ole millään lailla kaupan vaatetta halvempaa - päinvastoin!