Rattoisaa ratkontaa

Olipa mukavaa herätä flunssassa, mutta onnellisen tietoisena siitä, että ikkunattomassa pajassani odottaa toimiva saumuri. Illalla ompelin puolituntia ihan vaan siitä ilosta, että kone tikkasi entiseen malliin. Tunnustan jopa silittäneeni Peraa. Onhan se viime viikojen ajan kuullut nuorisolle täysin sopimatonta kielenkäyttöä ja voimasanoja. Me ollaan taas ihan sovussa.

Koska olin yön aikana voimaantunut ja saanut uutta puhtia ompeluun, päätin aamulla ottaa härkää sarvista kiinni, eli harjoitella taas kerran bodyn ompelua. Valitsin kankaaksi Käpyseni-jerseyn, sillä jostain syystä tuo Käpysen ihana kuosi ei ollutkaan enää niin mieluinen livenä. Keltaisella taustalla se on ihana, mutta tämä väri ei iskenyt minuun. Kaavaksi otin uusimmassa Ottobressä olleen raglahihaisen mallin.

Jouduin ratkomaan kanttauksia kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla ompelin ne väärin päin yhteen, siis resorista olisi jäänyt nurja esille ja toisella kertaa lopputulos oli kuin kolmasluokkalaisen ensimmäiseltä ompelukerralta. Päiväuniaika alkoi tässä vaiheessa tikuttaa jo loppuun, joten silpaisin kaksinkertaisen resorin kovikekankaalla saumurilla kiinni. Tuli kerralla hyvä. Seuraavalla kerralla pitää muistaa ottaa hieman pitempi kaitale, koska nyt resori hieman kimmertää. Mutta käyttökelpoinen body.

Ja uusinta uutta ompelusaralla edustaa alaosaan vasaralla hakatut nepit, jiihaa. Kerralla onnistuivat nekin. Koska U päätti ottaa extrapitkät unet ehdin surauttaa ruskeasta jämävelourista Little Rabbit kaavalla housut. Mainiota ajankäyttöä, sanoisin.

Ja niinhän siinä kävi, että valmiina vaatteena tämäkin kuosi on oikeastaan aika kiva. Sovituskuvissa se sopii U:lle hyvin! Nämä tulee käyttöön. Taas kerran tuli todistettua myös se seikka, että Ottobreen kaavat ovat reiluja. Sekä body, että Little Lamb-housut ovat tehty 68-koolla ja ovat reiluja. Seuraavaan bodyyn en leikkaa saumavaroja lainkaan. Hieman jännitin meneekö tuo body päästä läpi, mutta sehän sujahti oikein mallikkaasti päälle. Kiva ja helppo kaava.

Tällaiset nämä sitten ovat valmiina.

"Hei äiti, mun jalat ei millään pysy paikallaan!"

"Aika kiva toi kamera."

Ja kohta mää käännyn... tuli kuvaajaan vipinää.

Yksi ompeluharrastuksen ihanista puolista on kangasfiilistely. On rentouttavaa surffailla kangaskauppojen sivuilla ja ihastella kankaita. Suunnitella mitä mistäkin kankaasta ompelisi ja millaista kaavaa ompelussa voisi käyttää. Tilausta ei aina tarvitse edes tehdä, sillä suosituimmat kuosit loppuvat - kaikki eivät näet fiilistele ja pohdi. Heillä on kerkeät napsusormet ja tilaukset sinkoilevat ennenkuin minä ehdin mukaan. Mutta ei se haittaa. Kankaita saa sitten ihailla toisten blogeissa valmiina vaatteina ja odottaa, että seuraava ihanuus ilmestyy suosikkikauppoihin. Jos kuitenkin tilaat kankaan on sen odottaminen kuin joulua odottaisi. Pitää seurata sähköpostia ja kelata blogeja, jotta saisi ideoita mitä muut ovat samasta kankaasta ommelleet. Ja kun kangas saapuu, saa hipelöidä ja mallailla. Laittaa sen hyllyyn muiden kaveriksi ja käydä taas kohta katsomassa miltä se näyttikään. Ompelu on siis sanalla sanoen paljon muutakin kuin ompelua. Minulle se on mitä suuremmissa määrin fiilistelyä ja suunnittelua.

Tykkään seuraavista nettikangaskaupoista: Suosikkini on www.seliashop.fi  , jonka laulukaloihin ihastuin ikihyviksi. Harmi vaan, että kangas on niin ihana etten meinaa raaskia leikata sitä. Pidän myös www.majapuu.fi, jolla myös kivoja omia kankaita. Harmi vaan, että tässä kaupassa täytyy uutuuksien kanssa olla tosi nopea. Lisäksi pidän joensuulaisista kangaskaupoista www.kapynen.fi ja www.sampsukka.com. Kummallakin on omia kankaita, joista tykkään.  Käyn myös säännöllisesti seuraavissa paikoissa www.hannankangas.fi ja www.royaltuote.com. Niin, että meneehän tähän aikaa, mutta on se vaan niin mukavaa.

Tässä on huomenna 4kk täyttävä pikkumies, jolle aloitin ompelun. Nykyäänhän ompelen jo kaikille muille paitsi miehelle...ekäpä kohta jo hänellekin.