Olen pyörinyt aivan liikaa ompelublogeissa. Tunnustan. Olen keikkunut aivan liikaa facebookin ompeluryhmissä. Tunnustan. Olen seilannut kukkaron nyörit aivan liian auki kangaskaupoissa. Tunnustan.
Mutta mitä ovatkaan nämä tunnustukset sen rinnalla, että olen oppinut ompelemaan? Tai siltä minusta ainakin väliaikaisesti tuntuu. Minä olen ommellut takin. Jonka ohjeisiin tarvitsin suomentajan, tunnustan nyt senkin! Kun takki valmistui minusta tuntui, ettei lattia koskenut jalkoihini ja mahanpohjassa kutitti. Illalla laitoin takin makuuhuoneen oveen henkariin roikkumaan, jotta saisin välillä vilkaista sitä. Siinä se roikkui, minun ompelema vuoritettu takki ja minusta tuntui, että oli saavuttanut jotain varsin tärkeää.
Parasta takissa on, että se vuoritettu. Siinä on kokomerkki ja ripustuslenkki. Ompelujälkikin kestää tarkistelua ja se on juuri sellainen, joksi sen kuvittelin. Voiko takkiin rakastua?
Ja lienee turhaa sanoa ettei takki valmistunut vasemmalla kädellä. Tämä takki on vaatinut kaiken kolmiuloitteisen hahmotuskykyni, ompelutaitoni ja hermoni, jotka minulla on antaa. Lisäksi arvostan taas kerran enemmän Varamies P:tä, joka on väsymätön työjuhta. Ihana kone. Voiko ompelukoneeseen rakastua?
 |
| Siinä se on. Takki on Ottobre 1/2013 Against the wind kaavalla tehty ja kokona 80cm. Päälikangas on Marimekon alennuslaarista ostettu ja vuorena vanha fleecepeitto. Napit taskuissa on Tiimarista. |
 |
| Katsokaa siinä on vuori. Niin ja tuulisuoja vetoketjussa ja huppu. Ompelujälki on niin hyvää, että sitä voi aivan tarkistella. |
 |
| Huppu on juuri sopiva. |
Ja sitten koko kevään hauskin kangas. Hauskaksi sen tekee piippua poltteleva palopäällikkö. Minusta on jollain tapaa viehättävää, että lasten kankaassa on jotain kapinaa.
 |
| Aika villisti käytin Kisuliini kaavaa. Koska olen mielettömän kyvykäs varioimaan kaavoja, vaihdoin hihansuun resorit kaksoistikkaukseen. Mieletöntä. |
 |
| Ja kuvassa keskellä tupakoiva palomestari, mies paikallaan. |
Ja blogini on saanut uusia lukijoita, tervetuloa teille kaikille!!!
Loppuun vielä
Uskomattoman kaunis takki <3 ja kyllä, siihen voi ja sopiikin rakastua :)
VastaaPoistaEnpä ollut edes ajatellut tuota piiputtelevaa palopäällikköä, kapinahenki kunniaan, hihii ;) Hieno on bodykin :)
Pikkuinen kapina piristää. Liian siloiteltu maailma olisikin tylsä.
PoistaIhan mahtava takki! Kyllä minäkin ripustan parhaat ja vaativimmat tuotokseni joksikin aikaa henkarille ja vain ihmettelen, onnistumisen elämys on mahtavaa! :)
VastaaPoistaKiva myös tuo palomiesbody!
Epäonnistumiset opettavat, mutta onnistumiset kannattelevat niiden yli. Tästä on siis hyvä jatkaa.
PoistaHieno takki! Itse pitäisi kanssa uskaltaa yrittää tehdä takkeja. Tarvetta olisi itselle ja pojille.
VastaaPoistaKiitos, omaan takkiin tarttumiseksi minun täytyy vielä kerätä uskallusta. Mutta olipa kivaa onnistua....kannattaa siis uskaltaa. Tsemppiä.
PoistaOn kyllä hieno takki!! Ihanat nuo isot napit, siis siistin ja loppuunasti mietityn kokonaisuuden lisäksi! Bodykin on hieno!
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaTakki on tosi hieno. On syytäkin olla ylpeä! Ja palomiesbody on tosi herkullinen. Ai että meidän uhmis tykkäisi tuollaisesta paidasta :)
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaKaunis takki, ja kivoja nuo Tiimarin jättinapit :) Oli muuten piippua poltteleva palomies mennyt ihan ohi silmien :D
VastaaPoistaMinulta ei onneksi nämä palomiehet karanneet. Voi, kuinka tykkään tuosta anarkistisesta palopääliköstä. Tiimarin napit ovat huipputuote.
PoistaNo kyllähän tuohon takkiin rakastua voi ja vielä kun sen on omin kätösin tehnyt. Todella kaunis onkin ja siististi tehty. Liityin lukijaksi myös =)
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi. Kiitos, olen kyllä tosi tyytyväinen takkiin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaNo on kyllä onnistunut takki, saa ollakin ylpeä :)Tyylikäs.
VastaaPoistaKylläpäs siitä tuli ihana :) ja hyvä tietää, että vastaa kokoaan. Mielettömän siististi ommeltu kokonaisuus.
VastaaPoistaOlisiko ohjeet olleet hyvät vai mikä lie syynä onnistuneeseen lopputulokseen :D
Poista:D
PoistaTakki on kyllä mielettömän hieno! Tykkään kovasti myös kirjoitustyylistäsi, tekstejä on kiva lukea :)
VastaaPoistaKiitos. Kirjoittaminen on minusta edelleen jokseenkin pelottavinta koko blogissa. Olin ajatellut kirjoittavani asiatyyliin, mutta se ei sittenkään tuntunut omalta. Nyt sitten äänessä on minun ajatusääneni :D
PoistaUpeaa, mahtavaa! :) tuli hyvä mieli itsellekin lukiessa tätä. Kiva, kun jaat blogissasi nämä kaikki ompeluun liittyvät fiilikset: ne uskomattoman hienot ja välillä ne vähemmän hienot fiilikset ;) hieno takki, saat olla ylpeä! :)
VastaaPoistaTasainen perusluonteeni takaa mukavasti sen, että ompelukoneen hurinaan sekoittuu aimo ripaus tunnetta.
PoistaWow! Kyllä kelpaa tuota takkia ihailla! Ja jippii mulla on myös tuota palomieskangasta. Päätyy bodyksi U:n ikätoverille sekin.
VastaaPoistaPalomieskangas on ihanaa. Se piippuapolttava palomestari on piste i:n päälle.
PoistaKyllä tuosta takista saapikii olla ylpeä, erittäin hyvälle näyttää! Mie vasta tänne eksyin ja lukijaksi liityin, oivallista kirjoittamista, tykkään =)
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi.
PoistaOn kyllä mielettömän hieno! Mä olen seurannut sun kehitystä ja olen samaa mieltä sun kanssa että tästä taidosta saakin olla ylpeä :)
VastaaPoistaOmpelu on taito, jonka halusin oppia. Nyt vihdoinkin minusta alkaa tuntua, että osaan edes jotain. Kiitos, että olet jaksanut seurata kehitystä ja tästä taas jatketaan.
VastaaPoistaoi tuo takki on ihana!!! :)
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaHuoh! Takki on aivan mahtava, siis aivan MINUN näköinen, tuollainen kun olisi itsellä niin vau! Takkien tai yleensäkin vetoketjuja sisältävien vaatteiden ompelu on mulle se suurin kompastuskivi tällä hetkellä...ei uskalla ehkes yrittää :)
VastaaPoistaKannattaa yrittää! Loppujen lopuksi tämä ei ollut edes niin kamalaa kuin ajattelin. Ja kiitos, tykkään takista itsekin!
Poista