Elämä on täynnä valintoja. Niin kuin joka maanantai, aloitanko laihdutuksen vai heitänkö läskiksi? Tai tilaanko kankaan vai kärvistelenkö? Tai leivonko vai syönkö suklaan suklaana?
Joka päivä ihan kamalasti valittavaa ja sitten pitäisi vielä olla hehkeä, laitettu ja rento. Jatkuvan valintatulvan lisäksi päässäni pyörii nonstoppina ompelusuunnitelmia tai kuvia kangashyllyistä. Keskity siinä sitten kodinlaittoon tai yritä vastailla isojen lasten tärkeisiin kysymyksiin, kuten "Pääsenks mä discoon, kun kaikki muut menee?". Tänä aamuna istuin kahvikupin kanssa keittiön pöydän ääressä ja ärsytys oli katossa (maito oli loppu). Katselin lattiaa, jossa muruset leikkivät leikkiä "peitetään koko tää lattia, jookos" ja jokaisella tuolin karmilla oli vaatteita tai lelu. Joku kutsuisi näkymää kotoisaksi, minusta se oli vain sotkuinen. Ensimmäinen ajatukseni ei ollutkaan minäpäs siivoan tänään vaan mihin piilottaisi nämä tavarat, jotta ehtisi ommella U:n päiväunien aikaan.
Eipä ihme, ettei meillä ole enää supersiistiä, minähän keplottelen ulos kaikista kotitöistä, jotta pääsisin suruuttelemaan.
Tänään tein viisaan valinna (aikuisten sellaisen). Siivosin ihan raivona ja kainalot kastuen, jonka jälkeen ehdin vielä surauttelemaankin. Ehkäpä siis kyse ei olekaan valinnoista vaan työtehosta?
Olen siitä onnellisessa asemassa, että toistaiseksi kaikki lapseni pukeutuvat mielellään äidin tekeleisiin. Viime viikolla esikoiseni suorastaan loukkaantui siitä ettei hänelle ole vähään aikaan ommeltu mitään uutta. Ompeluaddiktin korville tämä oli silkkaa mannaa ja alle aikayksikön oli napsautettu kangasta tulemaan. Mieheni sanoisi tähän Raisa Reikänaaman sanoin "Elä käy ehotteleen".
 |
| Musta tuntuu, että valokuvaus on mun juttu. Kangas on siis Sari Ahokaisen suunnittelema Scandifruit Seliasta ja resori samasta osoitteesta. |
 |
| Kaava on muokattu Ottobren peruspaidasta ja on oikeasti A-linjainen, mutta eipä sitä kuvista huomaa. |
 |
| Tyär antoi kiitoksensa sanoin "Mä pistän tän maanantaina kouluun" ja äidin sielu kilisi ilosta. |
Hieno tuli ja ihana kangas :) Ompelu se ottaa meilläkin minusta niskalenkkiotteen ja kaikki muut kotityöt painuu taka-alalle,itse tein eilen samanlaisen valinnan kuin sinä ja raivoisasti siivosin koko huushollin :D
VastaaPoistaTämä kangas ei ollut ensin minulle niin mieluinen. Valmiina vaatteena ja tytttären päällä tykkäänkin siitä hurjasti.
PoistaTämä mitä kirjoitit on kuin just mun arjesta. Hauskaa lukea että muillakin on samanlaisia aatoksia! Niin ja sulla on kiva blogi ;)
VastaaPoistaHanna
Kiitos. Yllättävän moni ompeleva äiti painii samojen asioiden kimpussa....
PoistaNätti tunika! :)
VastaaPoistaOnnellinen äiti on tärkeämpi kuin siisti koti! Harva muistelee lapsuuttaan, että olipa meillä ihanaa kun oli aina niin siistiä... ;)
Mie kyllä joskus itse muistelen haikeana, että meillä oli joskus melkein aina siistiä. Mutta silloin lapset kulkikin ostovaatteissa :D.
PoistaNätti tunika ja nätti tyttö!
VastaaPoistaNiin, lapseni on saanut minun geeneistä muutaman touhugeenin ja ulkoinen kauneus on joko hyppygeenejä tai isänpuolesta.
PoistaIhana tunika kauniilla tytöllä. Oma palaseni tuota ihanaa kangasta on kuivumassa, niin piti käydä vaklaamassa mitä ihanaa muut siitä ovat taikoneet <3
VastaaPoistaTämä on ihana kangas!
PoistaTää kangas on juurikin niinkuin arvelin. Ihana vaatteena.
VastaaPoistaMutta ennenkaikkea ihanalla tytöllä ja hienosti toteutettuna!
Olen sanonut ennenkin, mutta sanon taas: Nuo hiukset! Ooh!
Ja mitä tulee alun tekstiin... Niin, mä kuvittelin, että ompelutilan siirtäminen kellariin tuo siisteyden yläkertaan, mutta näyttäisi, että siihen tarvitaan jotain muutakin ;)
Ompelu syö viimeisetkin järjestyksen rippeet tästä talosta, mutta samalla toivat tasapainoisemman kotiäidin, jonka seinät pysyvät suorassa.
PoistaOot ärsyttävä ku aina sinun takia alan haikaileen kaikkia kankaita :D Mie en voi tarvia tätäki :D
VastaaPoistaNoh, onhan tämä ihana ja kärsin samasta vaivasta...kangaskateudesta. Kangasholismin yksi oire :)
PoistaIhana tunika! On kyllä mukavaa kun lapset tykkäävät ompeluksista. :)
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaBlogissani olisi sinulle haaste http://anulou.blogspot.fi/2013/04/vastaus-haasteeseen.html
VastaaPoistaKäyn kurkkaamassa.
PoistaKiva kirjoitus ja nätti tunika! :)
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKävin jo aiemmin katsomassa tän postauksen kuvat, mutta nyt kun oli aikaa, oli pakko palata lukemaan. Ihanaa, kun muidenkin kotona mietitään samoja asioita, kuin täälläkin ja kotityöt tehdään tehokkaasti -ei siksi, että se olisi kivaa ja mieltä ylentävää - vaan siksi, että ehtii ompelemaan! :)
VastaaPoista<3
PoistaTuttuhuttu puettu osuvasti sanoiksi :) ja kaunis tunika :D
VastaaPoistaKiitos!
PoistaSä kirjotat aina niin mukaansa tempaavasti, että pitää keskittyä lukemaan koko teksti eikä vaan äkkiä selata kuvat ja joka kolmas sana. :D
VastaaPoistaSiisti koti on merkki huollossa olevasta ompelukoneesta. Niin se menee.
Ihana paita, kyllä kelpaa mennä maanantaina kouluun!