Minä jouduin käymään tänään puhelinkaupassa. Rakastamani nokialainen päätti ryhtyä lopullisesti toimintalakkoon ja minun hermoni ei enää riittänyt maanitteluun. Puhelinkaupassa minua palveli ystävällinen nuori herra. Kärsivällisesti hän selitti minulle uusimpien mallien hienouksia, mutta mitä pidemmälle hän ominaisuuksien luettelussa pääsi, sitä kiintynemmäksi minä vanhaan Niemiseen (puhelimeni kutsumanimi) kävin. Siinä minä valitsin kauniisti kiiltelevää Lumiaa ja samalla silitin hellästi Niemistä, jonka kolhuinen kuori ja paksu vyötärö oli minulle niin tuttu. Ääni väristen kerroin myyjälle, että oma puhelimeni oli upea yksilö ja että tunnen suurta nostalgiaa sitä kohtaan. Nuori herra sanoi yhtyvänsä nostalgiaani, koska minun puhelimen malli on nykyään jo harvinainen. Siinä me seisottiin vanhat ja väsyneet, minä ja Nieminen. Huomenna Nieminen lakkaa toimimasta, ovat kutistaneet tässä välissä SIM-kortitkin. Minä yritän tulla toimeen Lumian kanssa, ehkäpä joskus tunnen sitä kohtaa samaa kiintymystä.
Olemme lähdössä lomalle. Piti pakata. Minä ihan vähän ompelin, salaa. Esittelen salavaatteet tuonnenpana, mutta nyt eilen bloggaamatta jääneet vaatteet. Nyt minä ja koneet huokaisemme hieman, ennenkuin U:n vaatetilanne menee ylitarjonnan puolelle. Ilman sähköä on hankalaa ommella, joten ensi viikon ajan laulakoon virkkuukoukku.
Pitää vielä kertoa teillekin, U:n ensimmäiset askeleet on nähty. Minä olen nyt taaperon äiti. Ilo sekoittuu haikeuteen, oi elämää.
 |
| Kisuliini kauan marinoituneesta Metsolan kankaasta. |
 |
| Tilkkukorista tilattu Hurja kuningas-kankaasta body. Ihana Kangas ja kuosi. |
 |
| Bodyille kumppaniksi EK:n ohuesta farkusta lökärit omalla kaavalla. |
Ja sitten ihan vaan loppuun Seliasta tilatusta Kroko-kankaasta valmistunut setti.
Ihania vaatteita taas. Ja usko tai ala kohta U juoksee ja sitten se ei lopetakaan. Meilla pikkuneiti vaan juoksee (kaatui eilen ja silmakulmassa mustelma, huuli auki ja leuassa vauhtiraidat) ja sitten sattuu ja tapahtuu. Ihan kuin ei ymmartaisi kavely sanaa ollenkaan. Nauti sahkottomyydesta. Sekin on ihanaa!!!!! :)
VastaaPoistaSitä mienökin pelkään, että U juoksee ja ei koskaan lopeta. Mutta ihanaa nähdä kuinka täpinöissään pikku-ukko on askeleistaan! Ihana elämä <3
PoistaIhania! Mulla on kaapissa tota krokotiilia myös, tuo yhdistys vihreään on tosi kiva! Kamalan nopeesti menee aika, ihan just meidän tyttö syntyi ja nyt jo konttaa. Multa varmaan pääsee itku sit kun ottaa askeleita :) Hyvää lomaa!
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että U:n vauvavuosi meni niin nopeasti, että en edes huomannut sen kuluvan. Ihana vuosi.
PoistaTaitaa olla U:lla melko paljon vaatteita... ;) Ihania juttuja olet tehnyt ja tuon krokotiilin yhdistäminen vihreään on todella pirtsakka (ei kerrota kellekään, että vihreä on lempivärini)!! Antoisaa lomaa!
VastaaPoistaOnneksi nyt valmistuu jo syksyyn seuraavaa kokoa. Meillä ei ole lähes ollenkaan enää ostovaatteita, joten ei tuo vaatekaappi NIIN täysi vielä ole. Vihreä on aika ihana, mutta nyt minun silmään alkaa ruskeakin näyttää kivalta.
PoistaIhanaa tekstiä ja upeita vaatteita :)
VastaaPoistavoi...niin se vaan on vauva-aika lyhyt.
VastaaPoistaTiirailin tarkkaan nuita bodyja...onko sinullakin se leimasin lidlistä??minä melkeen hypin seinille täällä kun en pääse kyseiseen kauppaan ja ne on varmaan jo ainakin lähes jokapaikasta loppu :(
Saahan niitä tietysti muualta mutta huomattavasti kalliimmalla.
Pitihän minunkin hakea tuo.leimasin...kun muutkin sellaisen hankkivat. Tai oikeastaan kaksi, toinen U:ole ja toinen blogille. Toivottavasti ehdit vielä saamaan omasi, on kelpo vehje.
PoistaIhania vaatteita! Välillä melkein harmittaa ettei ole poikaa, olis kiva tehä välillä poikien vaatteita. Vois käyttää ihan eri kuoseja kuin tytölle. Sais lepoa pinkistä :)
VastaaPoistaMinä taas haikailen pikkuista tyttöä, jolle saisi ommella mekkoja pinkistä.
PoistaIhana poika, hienoja bodeja. Alko tekeen mieli hurjaa kuningasta...
VastaaPoistaHurja kuningas on kiva kangas ja harmaa pohjaväri on mukavaa vaihtelua.
PoistaKivat bodyt ja housut! :)
VastaaPoistaHyvä, että on paljon vaatetta, varsinkin kun se työ- ja hoitoarki alkaa, ei välttämättä ehdi/raaski heti alkuun ommella. Ellei nyt sitten pikkuisen terapiaksi... ;)
Samaa pelkään, siis sitä etten ehdi ommella uuden arjen alkaessa. Mutta eiköhän alkujärkytyksen laannuttua, joku hetki löydy suristelulle.
PoistaTuo puhelin homma kuulosti niin tutulta. Itse jouduin samaan tilanteeseen alkuvuodesta ja vieläkään en oikein ole päässyt juttuun uuden luurin kanssa. Ihania vaatteita taas ja onnea taapero-ikäisen äidille! Kohta on tiedossa siis kovaa menoa! =) Tuota leijonaa ajattelin omillekin pojille, kuopus tyrmäsi kyllä täysin kuvan nähtyään. Ja hei, oikein hyvää lomaa!!!
VastaaPoistaKiitos, kiitos. Minun ongelmani uusien kojeiden kanssa on Se etten välittäisi opetella uusien värkkien käyttöä. Tuntuu, että hukkaan aikaa manuaalien kanssa. Tämä on kyllä kiva kuosi,siis hurja kunkku, harmi että se sai teillä täystyrmäyksen.
PoistaSaas nähdä pystynkö nuo kuvat nähtyäni olemaan ostamatta tuota leijonakangast. Tähän asti kun olin selvinnyt niin kovin hyvin. Ihania vaatteita jälleen pikku taaperolle! Mukavata virkkailua! Vaihtelu virkistää ja viikon jälkeen ainakin tällä rouvalla alkaa sormet ja jalat jo niiiiiin kovast syyhytä ompelukonetta kohti. Nim. Kahdet villasukat nitkutettu mökkeillessä.
VastaaPoistaOletpa ollut reipas puikkojenkin kanssa. Virkkaaminen on kyllä mukavaa vaihtelua.
PoistaIhana kangas tuo hurja kuningas ja aivan hurmaava pikku-taapero! Kivoja vaatteita, autopaidan oranssit kanttaukset ihanan pirteät!
VastaaPoistaKiits, kiits.
PoistaHyvää ja rentouttavaa aikalisälomaa :). Ihania vaatteita, joiden kera on mukava lomailla.
VastaaPoistaKiitos,on mukavaa poistua hetkeksi kaikkien koneiden luota.
PoistaTunnustusta pukkaa. Käyhän kurkkaamassa Melutalon blogiin! :)
VastaaPoistaKiitos, käynkin kurkkaamassa.
PoistaIhania bodeja!
VastaaPoista