Tänään rakas taisteluparini Pena (saumuri) päätti laittaa heti aamusta ranttaliksi. Tikki oli mitä sattuu ja mikään ei taas tuolle jästipäälle kelvannut. Noh, vaihdettiin taas kerran neulat ja langoitettiin koko kone uusiksi. Pena leppyi hoivaa saadessaan ja ehdimme huristelemaankin hetken nuorimmaisen vetäessä ensimmäisiä päiväunia ulkona.
Aamulla ulos katsoessa olikin siirrytty suoraan aikamatkalla jouluun. Valkoinen maa ja auringon paiste vei ajatukset kerralla talveen ja seuraavassa hetkessä olinkin jo suunnittelemassa villaisten kankaiden tilaamista. Onneksi tänään on kauan odotettu kankaiden yö.
Ajattelin ommella ystäväni tytölle paidan tuliaiseksi. Paidan ompelu sujui oikuttelevan koneen kanssa niin ja näin. Tikki ei kaikissa saumoissa oli ihan kauneinta mahdollista, joten nyt arvon voinko antaa lahjaksi sellaista, joka ei ole täysin onnistunutta. Omalla lapsella tämä setti tulisi varmasti käyttöön, mutta minua kauhistuttaa jos joku muu kauhistelee tikkiä tai saumoja. Toisaalta takaraivossa on myös ajatus siitä, että olen vielä ihan vasta-alkaja ompelijana ja jos oma työ ei kelpaakaan käyttöön vaan jää vaatekaapin perukoille makaamaan. Se olisi kamalaa.
Kivoilta näyttävät ainakin kuvissa nuo ompeluksesi, ettet olisi liian kriittinen itseäsi kohtaan!
VastaaPoista