Piti siivota ja olla tehokas. Ensimmäistä en saanut aikaiseksi johtuen loputtomasta kyllästymisestä kaikkialla seilaaviin tavaroihin. Myönnän reilusti hävinneeni sodan turhakkeita vastaan 6-0. Ehkäpä ensi viikolla saan aikaiseksi aloittaa kauan pohtimani "Hävitä turhake päivässä"-kampanjan. Tai sitten en.
Onneksi ompeluhuoneessa taistelut tavarataivasta vastaan laantuvat. Ompelun lisäksi sain kaivettua jostain selkärankani esille ja ennen istahtamista koneen ääreen päätin saattaa loppuun yhden ikuisuusprojekteista, nimittäin kaavakasat. Upeasta organisointikyvystäni huolimatta olen tähän saakka säilyttänyt kaavojani kasoissa. Tässä nerokkaassa järjestelmässä on ollut pinot U:n, tyttöjen ja minun kaavoilleni. Valitettavasti "yksi mun kaveri" on sotkenut tuon tehokkaan ja viimeiseen saakka hiotun järjestelmän etsimällä kaavaa menetelmällä heitä ja sekoita. Eilen istuin alas TV-huoneessa ja järjestelin kaavat kansioihin kirjekuorissa, joissa oli kaavan nimet ja mahdolliset koot. Kuka ääliö vaan on kopioinut metritolkulla kaavapaperille kaavoja, viitsimättä lainkaan merkitä kaavan nimeä, kokoa tai muitakaan epäolennaisuuksia. Jos olen ollut paikalla fyysisesti, en ole viitsinyt vaivaantua ajattelemaan. Taas kerran ajattelun merkitys onnistuneissa käsitöissä nousee esille.
Ehdin minä ommellakin. Sain äidiltä Suuri käsityö-lehtiä ja ensimmäinen kaava löytyi sieltä. Jotkut ihmiset valitsevat vartalolleen sopivimmat mallit, mutta minä lähestyin asiaa kaavojen saamien tähtien kautta. Yhden tähden (kaavoja poropeukaloille) kaavat huutelivat kutsuvasti ja päätin surauttaa lepakkohihaisen paidan. Turhaan ei lehdessä mainostettu mallin olevan XS-kokoisille. Paidan valmistuttua oli todettava, että vartaloni hylkii kyseistä mallia. Tästä voidaan päätellä joko se, että en ole kokoa XS tai että olen viiden tähden luksusnainen. Oli niin tai näin, niin lyhyelle ihmiselle, jolla on hyvin kehittynyt keskivartalo ei lepakkomalli sovi. Myönnetään, mutta paitaa käytetään. Täytyy varmaan laihduttaa tai opetella ompelemaan kunnolla.
Toisen paidan ompelin vain siitä riemusta, että U nukkui. Tämä oli vanha tuttu kaava ja toimii. Harmi, että nuo kädet peittävät paidan onnistuneimman osan eli pääntien.
Onneksi ompeluhuoneessa taistelut tavarataivasta vastaan laantuvat. Ompelun lisäksi sain kaivettua jostain selkärankani esille ja ennen istahtamista koneen ääreen päätin saattaa loppuun yhden ikuisuusprojekteista, nimittäin kaavakasat. Upeasta organisointikyvystäni huolimatta olen tähän saakka säilyttänyt kaavojani kasoissa. Tässä nerokkaassa järjestelmässä on ollut pinot U:n, tyttöjen ja minun kaavoilleni. Valitettavasti "yksi mun kaveri" on sotkenut tuon tehokkaan ja viimeiseen saakka hiotun järjestelmän etsimällä kaavaa menetelmällä heitä ja sekoita. Eilen istuin alas TV-huoneessa ja järjestelin kaavat kansioihin kirjekuorissa, joissa oli kaavan nimet ja mahdolliset koot. Kuka ääliö vaan on kopioinut metritolkulla kaavapaperille kaavoja, viitsimättä lainkaan merkitä kaavan nimeä, kokoa tai muitakaan epäolennaisuuksia. Jos olen ollut paikalla fyysisesti, en ole viitsinyt vaivaantua ajattelemaan. Taas kerran ajattelun merkitys onnistuneissa käsitöissä nousee esille.
Ehdin minä ommellakin. Sain äidiltä Suuri käsityö-lehtiä ja ensimmäinen kaava löytyi sieltä. Jotkut ihmiset valitsevat vartalolleen sopivimmat mallit, mutta minä lähestyin asiaa kaavojen saamien tähtien kautta. Yhden tähden (kaavoja poropeukaloille) kaavat huutelivat kutsuvasti ja päätin surauttaa lepakkohihaisen paidan. Turhaan ei lehdessä mainostettu mallin olevan XS-kokoisille. Paidan valmistuttua oli todettava, että vartaloni hylkii kyseistä mallia. Tästä voidaan päätellä joko se, että en ole kokoa XS tai että olen viiden tähden luksusnainen. Oli niin tai näin, niin lyhyelle ihmiselle, jolla on hyvin kehittynyt keskivartalo ei lepakkomalli sovi. Myönnetään, mutta paitaa käytetään. Täytyy varmaan laihduttaa tai opetella ompelemaan kunnolla.
 |
| Kaava Suuri käsityö. Kangas Triteks. |
Toisen paidan ompelin vain siitä riemusta, että U nukkui. Tämä oli vanha tuttu kaava ja toimii. Harmi, että nuo kädet peittävät paidan onnistuneimman osan eli pääntien.
 |
| Kaava omepelukaverilta saantu Nanson tunika ja kangas Triteks. Huomatkaa mieletön variointikykyni, nyt 2/3 hihat. |
Hauskaa tekstiä :o) Ja hienot on ompeleetkin! Kivoja kuoseja :o)
VastaaPoistaKiitos, kiitos. Puolessa vuodessa ompelujälki on muuttunut melkein kelvolliseksi. Osansa tässä on myös varamiespalvelun Pfaffilla.
PoistaOi, toi tunikan kangas on ihana :)
VastaaPoistaJep, olen ilmeisen ihastunut tuohon pallokankaaseen sillä mulla näyttää olevan sitä myös neuloksena. Jep, että sellainen shoppailija.
PoistaTaas mukavaa luettavaa ja aivan kuule kelvollisia ompeluksia. Toi mustavalkoinen sopii sulle kyllä hyvin!
VastaaPoistaEikö, mie oon niin muva-ihminen :D.
PoistaIhania puseroita ja tunikoita!!
VastaaPoistaKiitos, kiitos *punastuu*
PoistaKivoja! Pitkät päiväunet on aina hyvä syy ommella!
VastaaPoistaMustavalkoinen on tosi kiva, puolipitkät hihat on oma lempparini, aina ne pitkätkin kuitenkin käärin, mikälie ahdistus! ;)
Kiitos! U antaa minun ommella vähän liikaakin (etenkin jos mieheltä kysytään). Mutta minkäs sitä luonnolleen voi.
PoistaMullakin on ristiriitainen suhtautuminen leppakkohihoihin. Toisinaan joo ja sitten taas ei.
VastaaPoistaTosi kivat kankaat molemmissa ompeluksissa ja tuo tunikakaava sulle tosiaan toimii hyvin.
Ihanaa, että joku muukin tempoilee lepakkohihojen kanssa. Toisinaan olisi kivaa ommella jotain uutta/uuden mallista itselle, mutta aina lopputulos ei sitten miellytäkään. Tuo tunikakaava on minunkin mielestä todella istuva.
Poista