lauantai 27. kesäkuuta 2015

Pottupellosta

Minä luen naistenlehtiä aina kun se on mahdollista. Lisäksi kuulun puhelinmyyjien TOP1000-asiakkaisiin, ainakin jos suosiota mitataan saapuneiden puheluiden määrässä. Olen huomannut, että mitä onnettomampi on myyjä ja mitä lannistuneemmalta hän puhelimessa kuulostaa, sitä varmemmin tilaan puolen vuoden pätkän melkein määräaikaista Annaa ja saan satumaisen hienon silkkihuivin, joka melkein on Marja Kurki. Mutta ei ole rahat virranneet hukkaan näissäkään tilauksissa. Sen lisäksi, että olen kannattanut suomalaisia telemarkkinoijia, lehtikustantamoita, toimittajia ja kauneuden asiantuntijoita, osaan neuvoa lähimmäistä parisuhteissa, meikkaamisessa ja muissa käytännön asioissa. Itse toikikin olen kuin petolinnun peräpuolesta, mutta teoriassa osaan melkoisen määrän jokanaisen niksejä. Lisäksi osaan tunnistaa miehissä piilevän petollisuuden, luonnevikaisuuden ja herkkyyden. Onko muka turhaa tietoa - ei muuten ole!

Ilman Me Naisia, Anna, Gloriaa ja Kodin kuvalehteä en luultavasti tietäisi edellä luoettelemistani asioista paljoakaan. Mutta ihan olen nyt päätynyt siihen lopputulemaan, että nyt olen täysin oppinut. Enää ei mikään mitä naistenlehdet minulle tarjoilevat yllätä. Olenkin tomerasti lopettanut kaikki aviisit ja laittanut vireille telemarkkinointikiellon. En tiedä tulenko kaipaamaan sitä tuntematonta numeroa ja aloitusta "Hei, on siellä Rouva Pikkupippuri. Olette olleet meille hyvä asiakas ja nyt haluammekin tarjota teille....". Ja jos ulkomuotoni, vaatetukseni tai muu ulkoinen habitukseni alkaa epäilyttävästi murenemaan pyöräilen kirjastoon.

Kesällä ihminen joutuu pitämään taukoa ompelusta, koskan vesiheinä ei anna armoa. Onneksi tämä kesä on antanut ompelijalle armollisesti aikaa ommella ja säätänyt sadehanat täysille. Valitettavasti sateen ropina ei rauhoita melkein kolmivuotiasta tehopakkausta, ei ole helppoa. Olen yrittänyt kaavoittaa itselle sopivaa hametta ja nyt se melkein onnistui. Lisäksi kyseisen vaatteen ompelu vie leikkauksineen noin 15min. Ah, loistotuote.

Koot.fi on ottanut mallistoon Miinullekko blogin Julian Pottupelto-kuosin. Ihana, ihana.

En ehtinyt saamaan kelta-mustaa, mutta lisää on kuulemma tilattu. Jes.

Toppi on myös itse ommeltu, mutta toimii ainoastaan kaukaa kuvattuna...

 Perheemme ohjelmapäällikölle ommeltiin yöpukuja, tarpeeseen.



Tämä Jenni Mäensivun "Vapaa kuin taivaan lintu"-kuosi on aivan ihana <3.


Pottupeltokangas muistuttaa minua erittäin rakkaan ystäväni isästä, joka viljeli perunaa. Tämä hieno herra kutsui meitä kerran Pottupellon prinsessat-nimellä . Hieno mies ja kauniit muistot. Loppuun vielä hamekaavan ensimmäinen koevedos ja pienenä muistutuksena itselle. Hameen voi ommella vartissa, mutta toppiin menee kolme tuntia.



11 kommenttia:

  1. Tuo on hyvä väri tossa pottupeltohameessa, menee monenvärisen yläosankin kanssa.

    Itse kuulun työtälläytyjiin, mutta kysyn, miksi haluan aina kotona näyttää tuolta mainitseltasi siivekkään ruumiinosalta? Tällä todisteella "itseäni varten laittautumisessa" ei ole kyllä mitään perää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tälläydyn töihin ja huulipuna kuuluu vakiovarustukseen, mutta viikonloppuisin lompsin kotona ihan karseassa varustuksessa...

      Poista
  2. Täällä ilmoittautuu toinen puhelinmyynnin uhri. Siis monta puhelua viikossa. "Ei kiitos, en nyt osta mitään!" Nyt sitten vahingossa (!) osallistuin nettiarvontaan. Voi sitä puhelujen määrää, mikä siitä seurasi. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.

    Tuollaiset varttitunnin pikasurautushameet, jotka näyttävät hyvälle, on ihan parhaita kaavoja ja ompeluksia.

    Ja sopiva on tuo kuosin nimi tuolle kankaalle. Se on minunkin näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kankaan hienous on, että se sopii monelle! Ihan mielettömän palkitsevaa löytää pikasurautusvaate, joka näyttää hyvälle.

      Poista
  3. Hame on niin tyylikäs, pottupelto on yksi sellaisista kuoseista, joita luulen joutuvani tilaamaan. Yökkäristä tykkään kanssa, kukahan meidän pojalle niitä ompelisi.. Telemarkkinoijat..No joo. Kuuluin n.10 vuotta sitten heidän pahimpiin uhreihinsa, ja lehtiä tuli ovista ja ikkunoista. Vieläkin olen hyvä asiakas, ainakin jokaisen myyjän puheiden perusteella, vaikka lehtiä en ole enää tilannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On asia joka pysyy melkein yhtä tiukassa - selluliitti ja kustantajan asiakkuus. Mutta onneksi nyt sana hetken opetella tomeran ein sanomista ennen kuin puhelin käy taas kuumana. Minusta yökkärien ompeleminen on verrattain puuduttavaa, mutta ihanasti siihen kuluu kangasta ja saa taas hieman paremmalla omallatunnolla katsella uutuuksia.

      Poista
  4. Tykkään hameesta. :) Ja yökkärikin on ihana! Pottupeltoon oon kans vähän ihastunut. Hetki meni lämmetä, mutta nyt kuuluu siihen pakko ostaa -kategoriaan. Seuraavaa satsia odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, blogger heittää aina joskus kommentit monta kertaa kun kännyllä kirjoittelen.

      Poista
  5. Kiitos jälleen kerran Sinulle, ihastuttava pottupelto ja taattua iloa koko kirjoitus jälleen kerran. Blogissani odotteleekin Sinua haaste :D http://mumintalo.blogspot.fi/2015/07/kolme-erilaista-blogia-ja-blogihaaste.html

    VastaaPoista