sunnuntai 25. elokuuta 2013

Puunaamatta edustava

Tunnustan olevani kateuteen taipuvainen ihminen. Minä en kadehdi omaisuutta tai tavaraa, mutta joitain ihmisten ominaisuuksia kadehdin hurjasti. Tapasin viime viikolla sattumalta vanhan ystäväni, joka oli juossut viiden kilometrin lenkin ja näytti säteilevältä. Ihan kuin hän olisi tullut suoraan suihkusta, asu oli tiptop ja hiukset hyvin. Kyllä kävi kateeksi. Niin kateeksi, että sanoin sen ääneen ja nauroimme yhdessä asialle. Mutta ei kyllä oikeasti naurattanut, onhan se nyt hirveää olla kateellinen ihminen.

Minä haluaisin kuulua siihen ihmisrotuun, joka pystyy syömään rötväämättä. Itse olen joutunut jättämään valkoiset vaatteet kauppaan, sillä pelkkä ajatus valkoisesta paidasta tomaattipastalautasen ääressä saa käteni vispaamaan. Toivoisin myös olevani huoliteltu ihminen, sellainen joka näyttää aina freesiltä ja huolitellulta ilman ylimääräistä pynttäytymistä. Olen nimittäin sellaista rotua, että aamulla puhtaat ja laitetut hiukset ovat työpaikalle päästessä lattanat ja likaiset. Helmoissani roikkuu langanpätkiä ja iltapäivällä meikit löytyvät poskilta merkistä riippumatta. Ole siinä sitten fressi ja huoliteltu.

Juu, ja hikoilunkin voisin jättää muille ja punastumisen. Mutta onneksi ikä on tehnyt minusta hieman armeliaamman itseäni kohtaan, mutta kateuden jalon taidon se on jättänyt paikalleen. Huomenna laitetaan taas hiukset paikalleen ja meikit silmiin, vaikka tiedän miten niille kolmessa tunnissa käy. 

Kangasostosten kanssa olen yrittänyt kasvattaa selkärankaa ja viileää harkintaa. Molemmissa lajeissa olen epäonnistunut surkeasti. Noshin uutuuksia taisin vastustaa noh, tunnin. Ostokoriin naputtelin tilauksen tässä ajassa kolme kertaa. Ei taida olla viileä harkinta, freeseys ja itsekuri minun vahvimpia puoliaini, mutta jatkan harjoituksia.


Muokatulla Kisuliini-kaavalla tehty body. Tuo raita ja koiruudet sopivat hyvin yhteen.


Housut Noshin farkunsinistä velouria ja kaava on ompeluystävältä saatu.









Ja lopuksi U päästi valloileen sisäisen Naomi Cambellin.



Ja hei, minä ompelen vaikka käyn töissä. 

18 kommenttia:

  1. No kato kyllä se siitä. Nettikaupat on noh, sieltä mihi aurinko ei paista. Yhtään en oo kynsilakkoja tilannut. En ole en. V käy jossai hito 40min juoksulenkeillä harva se päivä. Millä kunnolla, no en minä tiedä. Ite hengästyn minuuteis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. Ehkäpä mun selkäranka on vaan mutkalla :D.

      Poista
    2. Mul o vissii selkäranka vielä lomalla, vois jo pikkuhiljaa palata :D

      Poista
  2. Passaapa hyvin kyllä tuo raitahiha tuohon bodyyn. Pittääköhän itekin tilata tuota koirakangasta? Aluksi ei napannut yhtään, mutta nyt kun näkee siitä vaatteita, niin sehän oikeinkin kiva kuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku kutsui koiria viipaloiduiksi ja en meinaa päästä tästä mielikuvasta. Mutta vaatteena tämä näyttää kyllä hyvälle.

      Poista
  3. Ihana setti! Mun selkäranka on koetuksella noiden uusien Noshien kanssa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä hommassa on selkäranka koetuksella, kun ovista ja ikkunoista syöksyy ihania kuoseja. Mutta toisaalta on ihnaa, että meillä on näin lahjakkaita kuosittelijoita.

      Poista
  4. Ihana paita, minullakin odottaa noshin koirakankaat kahdessa eri värissä.

    VastaaPoista
  5. Mä kadehdin ihmisten itsehillintää ja tyyneyttä. Mä olen vielä ammatissa, jossa pitäis käyttäytyä ammattimaisesti ja provosoivankin asiakkaan kohdalla purra huulta samalla kun laskee kymmeneen. Mitä tekee hän? Päästää suustaan juuri sen ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja tajuaa sekuntia myöhemmin olleensa tökerö. Pyytelee lopun aikaa anteeksi omaa tahdittomuuttaan ja menee päivän päätteeksi kotiin häpeämään. Että on meitä kateellisia hölmöjä muitakin. Mä olen myös kade sun taidolle kirjoittaa tätä blogia. Näitä postauksia on ilo lukea, vaikkei käsityöt kiinnostaiskaan - vaikka mua kyllä ihan vähän kiinnostaakin.

    VastaaPoista
  6. Kiitos. On mukavaa kuulla, että linjoilla on kadehtimisen kolleega. Tyyneyttä ja harkintaa minäkin kaipaisin. Löydän itseni usein samasta tilanteesta kanssasi, suu on puhunut ennen kuin ajatus ehti mukaan. Mutta toisaalta tämä on elämää <3

    VastaaPoista
  7. Harkinta ei kuulu minunkaan hyviin puoliin. Noshille lähti minultakin tilaus. Kiva yhdistelmä nuo raidat ja koirat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raidat oli täydellisiä näiden koiruuksien kanssa. Arvostan sitä, että Noshilla kaudet sopii toisiinsa....siis sävyiltään.

      Poista
  8. Ihanasti kirjoitettu :)

    Jostain syystä, en vielä tiedä miksi, töihin paluu on synnyttänyt pakottavan tarpeen ostaa huulipunan (tätä tarvetta ei ole ollut ennen) ja pysyvän maskaran :D Joku sisäinen tarve näyttää kotiäiti vuosien jälkeen edes jollain tavalla "työssäkäyvältä". Nytkin on kynnet lakattuna, vaikka etäpäivää kotona vietän.

    Koira body on kyllä ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mullakin on kynsissä lakkaa, huulissa punaa ja rasvainen tukka. Yksi on joka ei muutu :D.

      Poista
  9. Ihana mäyris! :) Mulla on ostelu vähentynyt kun töissä pitää käydä, ommella pitää ehtiä, blogata "pitää" ja tärkein tietysti, saan olla pojan kanssa! :) Kirjanpito ommelluista ja ostetuista jatkuu ja olen miinuksella elokuussa!!!!

    VastaaPoista