keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Huono työntekijä ompeli puudelia.....

Minä pidän työstäni. Ihan oikeasti pidän. U puolestaan ei pidä siitä, että minä käyn töissä ja viis veisaa aamuisin päiväkotielämästä. Mielipiteensä hän ilmoittaa kovaa ja korkealta. Päivisin U leikkii ihan rauhassa, mutta aamuja pelkään minä yhtä paljon kuin U. Huutavan lapsen tarhaan jättäminen on kamala aloitus päivälle. Ja kiitos vaan kaikille niille, jotka hokivat lapsen tottuvan nopeasti tarhaan viemiseen. Ei totu helposti tai pian.

U on tehnyt minusta myös osa-aikaisen työntekijän. Tilastollisesti olen tehnyt sairaanhoitajan hommia lähes yhtä taajaan, kun olen tehnyt täyden työviikon. Tunnen itseni huonoksi työntekijäksi, kun joudun jäämään hoitamaan sairasta lasta. Se on kuitenkin helpompi kestää kuin sen, että kokisin itseni huonoksi äidiksi ja jättäisin sairaan lapsen muille hoidettavaksi. Kukaan ei ole sanonut minulle mitään poissaoloista, minulla on näet suuremmoisia työkavereita. Olen onnellinen siitä, että saan ympäröityä itseni itseäni paremmilla ihmisillä. Osaan syyllistää itse itseni suorastaan kadehdittavan hyvin. Minun järkähtämätön yliminä ulvoo lähes taukoamatta poissaoloistani, voisi tuokin hetkeksi hiljetä.

Viime perjantaina Saumanvara-ryhmässä oli huikea SavaWay. Sain sen kautta tutustua kahteen ompelijaan, joiden kanssa muodostimme ryhmän. Kiitos seurasta Marja-Liisa ja Eija. Kahdessa tunnissa ryhmämme "Ratkoja hukassa" ompeli sauhuten. Tämä setti lähtee ihanalle I:lle myöhästyneenä synttärilahjana.

Puudeli-trikoo oli se rypyssä tai ei on Viljamin puodin huipputuote. Leggarit on Marimekon trikoota.

Paineessa ne timantitkin hiotuu, joten tässä elämäni ensimmäinen pisarahalkio ja helmaan tein tuollaisen sipulimallin ihan vaan kanttaamalla. Minä niin rakastan kantikääntäjää.

Tasku kalleuksia varten. Kaava on muokattu On the Roadin pohjalta.

20 kommenttia:

  1. Tuo on niin totta täälläkin tuo itsensä syyllistäminen lastensairaspoissaolojen vuoksi. Voisi sitä edes jossakin asiassa olla itselleen armollinen, eikö voiskin? ... mutta kivan setin olet puudelista ommellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo armollisuuden opettelu on minulla täysin vaiheessa. Tällä hetkellä onnistun siinä hurjan huonosti.

      Poista
  2. Kiva setti!
    Kuulostaapa tutulta tuo, totesinkin jossain vaiheessa töissä ollessani, että äidit varmaan varustetaan jo synnärillä huonolla omallatunnolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai jos se onkin hormoniperäistä. imetyshormonit laukaisevat syyllistämissolut aivoissamme! Mainiota, että selvisi tämäkin asia.

      Poista
  3. Oikein kiva setti :)
    Kuulostaa tutulta toi yliminä, mahtaakohan se tehdä keikkaa täälläkin..?

    VastaaPoista
  4. Onneksi olen onnistunut nakittamaan pääosin nuo aamuviennit miehelleni, ja minä saan iltapäivisin vastaanottaa äidin näkemisestä ilahtuneen lapsen. Vielä jos ehtisi ompelemaan jotain noin suloista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monena aamuna olen toivonut, että voisin ulkoistaa tarhaan viennit. Toisaalta minua helpottaa tieto ettei itku jatku kauaa. Ompeluaika on kortilla nykyään, mutta jokainen valmis työ on sitäkin iloisempi saavutus.

      Poista
  5. Meillä poika huusi päiväkodissa melkein kolme kuukautta (on kymppipäivänen, aloitti päiväkodin vähän yli kaksivuotiaana). Mutta kyllä se siitä! :) Pienemmällä aloitus on sujunut huomattavasti helpomin, vaikka edelleen tulee istu kun jätän pienen (1v7kk) sinne.

    Astun portista kylmästi ulos ja ajattelen: "ei se kauaa itke", sitähän minä en tiedä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan meidänkin urkujen pian helpottavan. Minä lohduttaudun ajatuksella ettei lapseni säry itkemisestä...sitä paitsi päikky on ihan huippu!

      Poista
  6. Ihanan pirteä setti, vihreän ja pinkin liitto on mielestäni todella toimiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin toimii, harmi etten huomannut sitä tyttjen ollessa pieniä.

      Poista
  7. Voi, voin vain tässä vaiheessa vielä kuvitella kuinka raastavaa on lapsi jättää hoitoon itkemään :( Sen takia oli ihan pakko jäädä elämään köyhyydessä eli hoitovapaalle. Mutta jälleen ihania vaatteita siulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään ei itketty aamulla, jihuu. Ehkä tämä tästä.

      Poista
  8. Kävin pitkästä aikaa blogissasi. Ihania vaatteita ihanista kankaista, jälleen kerran. :)

    VastaaPoista
  9. Ihana tuo tunika, sopivan yksinkertainen mutta sitten kuitenkin tuollaiset pikkuyksityiskohdat!

    VastaaPoista
  10. Kivannäköisiä ompeluksia. Tykkään tuosta pisarahalkiosta, se on aika helppo tehdäkkin. Ei tarvitse edes välttämättä avattavaa nappisysteemiä, antaa mukavaa ilmettä paidalle :)

    VastaaPoista