keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Kirjoittamisen tuskaa ja ompelun aloittamisen vaikeutta

Minun äitini on puuhastelija. Sellainen ihminen, joka vie jatkuvasti tavaroita paikoilleen, sipaisee pöytää puolihuolimattomasti liinalla ja asettelee piirongin päälle kauniita asetelmia. Minä olen myös puuhastelija, mutta minun puuhani tuottavat sotkua ja epäjärjestystä. Tässähän ei olisi ongelmaa mikäli olisin perinyt äitini taidon sipaisten pitää kunnossa paikat, mutta olen lähinnä erikoistunut piilotussiivoukseen ja kasaorganiseeraukseen. Onneksi minulla on vielä kolmekymmentävuotta aikaa hioa puuhastelijataitojani, peli ei vielä ole menetetty.

Kesäloman ensimmäisinä päivä sain vihdoin siivottua ompeluhuoneen kuntoon. On ilahduttavaa huomata, että ompelutilassani on parketti. Kerrottakoon sen olevan tammenvärinen, mikäli palaan jälleen kasoihin ja unohdan lattian olemassaolon. Nyt en olekaan pystynyt aloittamaan ompelua, koska pelkään kaaoksen palaavan ompeluhuoneeseen ja langanpätkien leijailevan jälleen kerran olohuoneemme tasoilla. Totuushan on, että siellä missä elää minun luovuuteni piilee myös hallitsematon kaaos.

Onneksi on tilanteita, jossa laiskinkaan ihminen ei voi olla ompelematta. Vauva. Ihana, pyöreä, vuosia odotettu ja toivottu ihme. Ystäväni on kulkenut pitkän ja kyynelten kasteleman tien äidiksi. Nyt sain vihdoinkin tavata tämä nuorenherran. Koska ystäväni, joka tuntee minut syntymästäni saakka, arvostaa tekemiäni vaatteita, ompelin ihanalle herra V:lle seuraavan asun. Ah mikä vauva ja miten onnelliseksi hän onkaan tehnyt läheisensä. Tervetuloa maailmaan Herra V.
 
Sateiseen kesään joustokollari (Ainolasta) jumpsuit. Pilvet eivät malttaneet leijailla jonossa, mutta eivätpä ne harrasta sitä taivaallakaan.

 
 
Elämäni ensimmäinen kietaisubody. Ihanaa huomata, että kehitys kehittyy. U:n ollessa pieni tällainen kanttaus olisi ollut mahdottomuus, mutta ei enää. Harmi, että taitaa bodyikäkin olla meillä takanapäin. Koskaan ei taidot tilaukset kohtaa. 

Trikoo Noshilta.
 
Kylmyys näyttää sääennusteiden mukaan väistyvän, joten voin aloittaa puuhasteluharjoitukset puutarhasta....tai ompeluhuoneesta. Ihan miltä minusta tuntuu sellainen on lomalaisen elämä.
 

15 kommenttia:

  1. Kiva lukea sun kirjoituksia taas :) Ja ihanat ompelukset pikkuiselle olet tehnyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mie ajattelin kaikkien jo unohtaneen mokoman blogin, mutta sinä olitkin heti täällä. Kiitos <3.

      Poista
  2. Ihana jumpsuit ja body! Upea kanttaus kyllä! :) Onnea kovasti ystävällesi, hän on sen ansainnut!! <3

    VastaaPoista
  3. Ihanat vaatteet ja kivasti taasen kirjuuteltu. :)

    VastaaPoista
  4. :-) Tervetuloa takaisin! Ihan vauvalle tuoksuu sun ompelukset, suloisia!

    VastaaPoista
  5. Voi suloisuus! Varmasti oli mieluinen lahja!

    VastaaPoista
  6. Ihan kuin omia ajatuksiaan ois lukenut tuosta puuhastelusta/siisteydestä. Paitsi että oma äitini ei kyllä ole siisteysihme hänkään, vaan ollaan koko perhe sottaajia. Suloinen haalari ja ihan liikutun aina näistä onnellisesti päättyneistä piiiitkista odotuksista.

    VastaaPoista
  7. Kiva lukea juttujasi pitkästä aikaa. Täällä myös samanlainen puuhastelija! Olen siis erikoistunut piilotussiivoukseen ja kasaukseen... ;) Anoppi on siisti sipaisija, joten ennen kyläilyä minä piilotan ja kasaan... Vieläkin mietin mihin olen osan tavaroista siivonnut jouluna ;D T: Taina

    VastaaPoista
  8. Ihanat vaatteet! Voi olinkin jo ihan unohtanut tuon pilvikankaan. Pitääpä ryhdistäytyä tilaamisessa.

    VastaaPoista
  9. Kylla on ihanat pilvet pienelle prinssille. ♥ Ja bodykin niin sulkkunen. Mua ahistaa sottaisa tyohuone/ompeluhuone ihan hirveasti mutta kun kaikki pitaa roudata pois sen uudelleen laittamisen takia niin en kylla rupea just nyt siivoomaankaan. Meilla pinotaan myos hyvin onnistuneesti aina siihen pisteeseen asti etta kun joku kysyy etta missa se juttu on niin mina olen ainoa joka tietaa missa pinossa se on.

    VastaaPoista
  10. Ihanaa kun ompelet ja kirjotat taas!
    Hehe, kuulostaa niiiin tutulta tuo kasaaminen =D Mies aina nauroi minun pinoilleni ("no kun tuossa on selvitettävät, tuossa arkistoitavat, tuossa poltettavat, nuo pitäisi viedä työhuoneelle..."), mutta annas kun purettiin tuossa taannoin olohuoneesta kaappi, johon oli mies itsekin pinonnut papereita ym. eestaas kulkeutuvia juttusia aina muutostamme lähtien - setvittiin sitten yhdessä vuoden vanhoja papereita, eipä tule enää kuittailua!
    Ehkä ikä opettaa. Tai sitten ei...

    -Lisconen

    PS. I H A N A norsubody!

    VastaaPoista
  11. Hellou, on ollut ajatuksenjuoksuasi ikävä!
    Aina löytyy onneksi syitä ommella ja järjestää kasoja. Tein sen toiseen kertaan tänä kesänä! Molemmat siivouspäivät osuivat siihen hetkeen, kun palasimme minilomalta kotiin. Näytti niin kaaokselta. Mutta hallittu kaaos on hyvä juttu, luovuus lentoon!

    VastaaPoista
  12. Mää täällä kans! Ihania pikkuisia ompeluksia ♥

    VastaaPoista
  13. Voi mitä pieniä ihania ompeluksia! Aivan kauniita <3

    VastaaPoista