Makeaa ompelua

Blogilla on kymmenen seuraajaa!!! Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja kiitos kommentoineille. Kommentit ilahduttavat aina.

Sitten asiaan. Innostuin muutama vuosi sitten ompelemaan karkkipussukoita. Nyt joulun alla muistin taas hyvän ohjeen ja siitä se sitten lähti. Aikaisemmin silitin pinnan läpinäkyvistä muovikasseista, mutta nyt kokeilin kristallimuovia, joka peittoaa tuon silityksen 6-0. Harmillisesti Sigu ei tykännyt tästäkään hommasta vaikka paininjalan alla oli silikoni. Tikki oli kelvotonta ja Marianne-pussi meneekin bloggauksen jälkeen ratkontaan ja kokeilen paksummalla neulalla uudestaan. Mutta näin se tapahtuu...

Tarvitset siis:
Karkkipapereita
Puuvillakangasta vuoreen
Suihkutettavaa liimaa/liimaa (minulla oli ihan vaan Prittiä, mutta suosittelen suihkutettavaa liimaa)
Vetoketju
Kristallimuovia (saa ompelutarvike- ja askarteluliikkeistä) Omani hain Ompelukonekeskus Koivulta, jossa tämä oli huomattavan halpaa.

1. Aloita työskentely keittämällä kahvit ja syö runsaasti paperikäärekarkkeja. Nam.

2. Suoristele paperit niin suoriksi kuin pystyt.

3. Liimaa paperit puuvillakankaalle. Huomaa, että ommellessa pussukan yhdestä kankaasta, täytyy papereiden suuntaa vaihtaa keskellä.

Kannattaa liimata myös keskeltä. Mitä paremmin liimaat ja siloitat sitä parempi lopputulos.

Karkkipaperit kannattaa laittaa hieman limittäin ja kääntäkää paperit keskellä, jos ompelette pussukan yhdestä osasta.

4. Ompele karkkipaperit saumoistaan kiinni.

Koska en liimannut papereita kunnolla, jouduin suoristamaan papereita koko ajan ommellessani. Ei hyvä.

5. Leikkaa kristallimuovista sopiva pala (kangasta isompi) ja ompele kiinni karkkipapereihin. Huomaa kiristää muovia niin, että se on mahdollisimman kireänä kangasta ja karkkipapereita vasten. Ompelukoneen jalkaan voi kiinnittää silikoniteipin, jotta ompelu luistaa paremmin (muovi on melko tahmeaa).

Leikkaan kristallimuovista aina melko reilusti ylimääräistä, koska se helpottaa työskentelyä.

Muista kiristää kunnolla!

6. Leikkaa ylimääräiset kankaat ja muovit pois

7. Ompele pussukka valmiiksi.

Kannattaa kokeilla myös karkkipusseja (työn alla), Maraboun suklaalevyjä (tulee hieno penaali) ja Popcorn-pussin kääreitä!!!

Muoks. Suklaalevyn kääreestä ommeltu penaali

Muoks. Popcorn-pussukka

Kun taidot eivät vaan riitä!

Olen päättänyt oppia kanttamaan. Ihan vaan ompelukoneella ja ilman kaksoisneulaa. Harjoittelin kanttaamista aamulla ihan kangassuikaleisiin ja harjoitellessa jälki oli paikoitellen jopa hyvää. Mutta anna olla, kun siirryin keskeneräisenä pitkään maanneisiin haalareihin. Ei onnistunut mikään. Pah. Jos maailmassa olisi edes rahtunen oikeudenmukaisuutta ompelukoneet säälisivät omistajiaan ja riehuisivat vain koetilkkuihin. Mutta ei. Tänään minua odottaakin mittava ratkontaoperaatio.

Onneksi muutama aikaisempi ompelus onnistui, joten on edes jotain mitä kehtaa blogata.

U:lle pukinkonttiin tehty body (OB 5/2012). Liikennemerkkijerseyn jämät meni tähän bodyyn. Tämän kääräisen joulupaperiin, kunhan joudan.

Esikoiselle tehty Musikantti-tunika. Kangas loppui kesken ja sain vain toisen hihan, joten toiseen hihaan päädyin laittamaan tähtijerseytä. Tämäkin laitetaan joulukääreisiin. Kaava on tehty More Grey-paidan pohjalta.

Lopuksi vielä äidiltä saatu salaattiresepti, joka osoittautui oikein makoisaksi. Suosittelen kuitenkin, että maltatte odottaa maustumista (toiset eivät näet malttaneet), joka parantaa makua entisestään. Alkuperäinen resepti on Sikke Sumarin käsialaa.

Panzanella

2 pientä kesäkurpitsaa
4 viipaletta maalaisleipää
2 rkl öljyä
2 tomaattia
250 g kirsikkatomaatteja
1 punasipuli
2 paahdettua paprikaa (tai suippokärkisiä ohutkuorisia)
1 pkt eli 125 g bufalamozzarellaa
2 dl kivettömiä mustia oliiveja
2 rkl kapriksia
1/2 ruukkua basilikaa
Kastike:
4 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
1 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
mustapippuria
chilihiutaleita

Leikkaa kesäkurpitsat noin 4 mm ohuiksi kolikoiksi. Voitele ne kevyesti öljyllä ja paista muutama minuutti pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Grillaa tai paista leipäviipaleisiin kaunis väri. Kuutioi viipaleet. Lohko isot tomaatit ja puolita kirsikkatomaatit.Viipaloi paprikat.

Laita kaikki kasvikset tarjoiluastiaan. Kuutioi mozzarella ja lisää se oliivien, kapristen ja leipäkuutioiden kanssa kulhoon. Tee kastike sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Kaada kastike salaattiin ja anna maustua 30 minuuttia. Viimeistele riivityillä basilikanlehdillä.

Hiljaista, muttei tekemätöntä

Blogissa on ollut hiljaista. Tämä on johtunut vain siitä, että olen rajannut ompelu- ja bloggausajan U:n päiväuniin. Valitettavasti aika ei riitä sekä ompelemiseen että bloggaamiseen. Olen ommellut muutamia joululahjoja (jotka kuvailen hieman myöhemmin) ja neulonut kolmet villasukat, jotka valitettavasti pyörähtivät papereihin ennen kuvaamista.

Tämän lisäksi olen valitettavasti löytänyt muutossa (5 vuotta sitten) piilottamani KKH (keskeneräisten käsitöiden hautausmaa)-nimisen korin, jonka olen päättänyt tyhjentää. Harmillisesti olen unohtanut osan tekniikoista, mutta uskon motorisen muistin auttavan, kunhan vaan kaivan selkärankani jostain.  Korissa on mm. suurehko kirjailutyö, päättelyä vaille valmiita villasukkia ja -tumppuja sekä ajan/säilytyskorin kutistama villapaita. Miksi neuleiden päättely on niin vaikeaa?

Päätin myös purkaa toisen Möökö-paidan, jonka tein mittojen mukaan. Ensimmäinen mallipaidan mukaan tehty on kuitenkin liian pieni ja nämä kaksi olivatkin sentilleen saman kokoiset, vaikka saajilla on melkein kaksi vuotta ikäeroa. Katsotaan saanko isomman paidan valmiiksi jouluksi vai mennäänkö ompeluksella eteenpäin.

U  nukkuu ja paja herää....

Plan 9 from Outer Space

Maailman huonoimmaksi leffaksi kutsuttu Plan 9 from Outer Space toimi innoittajana seuraavaan bodyyn. Olen nähnyt kyseisen elokuvan Joensuussa järjestetyssä maailman huonoimpien elokuvien yössä joskus 90-luvun alkupuolella. Huono oli. Lieneekö pahaa karmaa vai mitä, mutta bodyn ompelukin oli melkoista sirkusta. Eikä lopputulos vieläkään miellytä, mutta olkoon.

Valitsin kankaan oikeastaan siitä syystä, että olen aikaisemmin ommellut sekä siniset että punaiset perushousut. Tämähän astronauttikangas (Liandlo) sattui somasti sopimaan molempiin housuihin, joten se pääsi paininjalan alle. Yritän ommella settejä, jotka olisivat mahdollisimman monikäyttöisiä. U puklaa todella paljon ja kuolaakin erittyy kiitettävästi, joten yläosaa joutuu vaihtamaan monta kertaa päivässä. Onneksi minun olkapäällä pukli ei haise, tai en sitä ainakaan huomaa.

Tässä siis setti punaisilla ja sinisillä housuilla. Sininen Liandlon astronauttitrikoo on Kangashamstereista, siniset resorit ja joustofrotee Seliasta. Punaisen velourin alkuperää en nyt muista...

Tässä on body. Edelliseen bodyyn tein liian löysät kanttaukset alaosaan. Nyt päätin hieman lyhentää resoria ja pussillehan se vetäisi. Katsotaan sovituksen jälkeen lähdenkö purkamaan. Jos istuu hyvin niin annan olla. Bodyn kaava on siis Ottobre 6/2012.

Tässä sinisten housujen kanssa.

Ja punaisina.

 Lisäksi olen ommellut ahkerasti joululahjoja. Yritän antaa jokaiselle kummilapselleni itsetehdyn joululahjan. Tässä yksi jo valmistuneista lahjasta, jonka kangas on Ikasyrin liikennemerkkijerseytä. Tämä kangas minun oli pakko saada, mutta livenä en sitten syttynytkään sille. Kangas jäi hyllyyn odottamaan aikaansa, vaikka yleensä ompelen kankaat nopeasti vaatteiksi. Johtuuko kankaasta vai mistä, mutta aloitin tämän paidan viikko sitten ja jätin kesken, kun omaan silmään se näytti liian levottomalta. Leikkasin jo mustat hihatkin, mutta päädyin lopulta ompelemaan kokoon alkuperäisen ideani. Keltaiset kantit auttavat hieman asiaa. Toivottavasti saaja tykkää.

Ikasyrin liikennemerkkijersey Kangashamstereista ja resorit Hannan kankaasta. Kaava More Grey koko 116.

EDIT Sovituskuva

 

Ensimmäinen blogihaaste, jihuu

Sain ensimmäisen haasteen. Handmade Namukas-blogin Petralta. Kiitos ja halaus Petralle! Onpas hauskaa saada vastata kysymyksiin.

Haasteen ohjeet kuuluvat seuraavasti: 

Kiitä ja linkitä bloggaaja jolta sait tämän haasteen. Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata 11 kysymykseen jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten viisi uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä jolta sait tämän.

Tässäpä minulle esitetyt kysymykset:

1. Kuinka kauan olet tehnyt käsitöitä ?

Olen tehnyt käsilläni pienestä pitäen. Olen nopeasti innostuva tekijä, joten olen ehtunyt kokeilla vähän kaikkea. Neulominen on minulle kovin mieluista ja tänä syksynä olen saumurin ansioista innostunut ompelemaan oikein urakalla.

2. Mikä sai sinut innostumaan käsitöistä ?

Kun olin lapsi äitini teki käsitöitä, joka sai myös minut kiinnostumaan käsillä tekemisestä.

3. Oletko itseoppinut vai koulutuksen saanut ?

Itseoppinut. Hallitsenkin siis melko hyvin purkamisen jalon taidon!

4. Teetkö käsitöitä harrastuksena vai yrittäjänä ?

Käsityöt ovat minulle suurta terapiaa. Ne ennaltaehkäisevät masennusta ja mökkihöperyyttä tehokkasti. Arjen huolet häviävät saumurin lauluun.

5. Millaisista kädentaidoista pidät ?

Neulominen, ompelu, askartelu, virkkaus, Petit Point-työt, nukkekoteilu, rakentaminen, leipominen.....

6. Mitä kaikkea käsillä tekemiseen liittyvän harrastat/olet harrastanut ?

Olen käynyt taidekoulun (maalaus, grafiikka, valokuvaus), neulominen, Petit poit-työt, ompelu ja virkkaus.

7. Ilahdutatko läheisiäsi Jouluna itse tehdyillä lahjoilla ?

Kyllä, suurin osa tämän vuoden lahjoista on itsetehtyjä. Ja olen siitä salaa iloinen :) ja hiukkasen ylpeäkin.

8. Mitä ompelet juuri nyt ?

Joululahjapaitoja.

9. Mitä aiot ommella seuraavaksi ?

Untolle jonkin ihanan bodyn. Jostain ihanasta kankaasta.

10. Missä olet mielestäsi onnistunut viimeksi ?

Tein loppuun miikkarihaalarit. Jouduin purkamaan kantteja useampaan otteeseen, joten olen ylpeä siitä, että sain haalarit valmiiksi!

11. Miksi aloit pitämään Blogia ?

Halusin muistaa mitä olen saanut aikaan ja toivoin, että blogissa näkyisi myös kehitykseni.

 

Siirrän haasteen seuraaville bloggareille:

smirgepuuhailee

Insinöörin ompeluseura

nappihyppelullä

Miinullekko 

Satuilua

Teille esitän seuraavat kysymykset:

1. Mitä käsitöitä teet mieluiten?

2. Ensimmäinen käsityömuistosi?

3. Kenelle teet käsitöitä?

4. Haaveittesi työ eli minkä käsityön haluaisit toteuttaa?

5. Mikä on haastavinta käsitöissä?

6. Mistä ostat käsityötarvikkeesi?

7. Mistä haet/saat inspiraatiosi?

8. Missä työskentelet?

9. Mikä on seuraava käsityöhankintasi?

10. Mikä bloggaamisessa on haastava ja mikä ilahduttaa?

11. Missä olet hyvä? Siis käsitöissä...

Kiinalainen syömäpuikko pelastaa Sigun

Tänään aamulla heräsin kesken unien. Unessa minulle tarjottiin venäläistä teetä posliinikupeista, joiden reunat olivat kullatut ja sivuissa koukeroiset kukkakuviot. Ohuempaakin uhuemmalta lautaselta tarjoiltiin kaalipiirakkaa, sitä suolaisen makeaa, jota äitinikin leipoi. Noh, koska en unessa ehtinyt herkkuja nauttia niin päätin leipasta perjantain kunniaksi kaalipiirakkaa ja pikkuisen sitruunaisen rahkajuustokakun.


Löytääkseni ihanan reseptin juustokakulle kävin pläräämässä joukoittain leivontaplogeja. Voi elämä miten ihania kuvia niistä löytyikään. Työpöydillä ei ollut jauho- ja sokerikasoja ja kaikki aineet sievästi rivissä. Ihan kuin tv-kokeilla. Minun todellisuus oli sitten erilaista. Harmi etten ottanut kuvaa! Loppujen lopuksi reseptit löytyivät Valion kirjoista ja tässä lopputulokset.

Leipomusten ollessa uunissa sain idean surauttaa Untolle jouluista päällepantavaa. Bodyn kankaaksi valikoitui Selialta tilattu Orava-kangas. Harmillisesti en juuri nyt muista kankaan valmistajaa. Bodylle kaveriksi punaiset velourhousut.

Bodyn kaava uusimmasta Ottobresta 6/12 ja housut jo aiemminkin esiintyneet Little houses.

Lopuksi vielä päivän huumoriosuus. Sigullä kaksoisneulaaminen on ollut viime aikoina mahdotonta, koska toinen langanpidike otti ja hävisi. Ja ei löydy vaikka kuinka etsisi. Menin ompelukonekauppaan hankkimaan uutta ja minulle kerrottiin ystävällisesti (naurua pidellen), että Sigu on MUKA niin vanha ja vieläpä HALPAMALLI, ettei kyseiseen esihistorialliseen konerahjukseen valmisteta varaosana kyseistä pidikettä. Minulle olisi kyllä myyty aivan mielettömän upea ja kaikki lähes itseompeleva elektroninen huippukone, yli 70:llä tikillä. Vain raha oli este! Kotiin tultuani pyysin insinööriä katsomaan saisiko siihen jonkin tapin pystyyn ja jäin odottelemaan. Ei tullut tappia odottelemalla, joten päätin ratkaista asian itse. Keräsin kaikki kotoa löytyvät pyöreät tapit ja menin sovittelemaan sopivaa. Ja katsokaa, taas toimii. Kiinalaisen hakuruoan mukana tullut syömäpuikko istui kuin valettu. Ja taas tikkaa Sigu ja minusta syömäpuikko sopii Sigun jaloihin muotoihin oikein hyvin. TOIMII!!

Pahoittelen kuvien taustalla näkyvää kaaosta, lapset varmaan käyneet salaa sotkemassa...tai minä.

Miikkarin malliin

Uudelle lukijalle lämpimät tervetulotoivotukset!

FB:n Ompeluelämää-ryhmässä on puhuttu paljon Me and I haalareista. Hetki sitten ryhmäläisten itsepiirtämät kaavat ilmestyivät tulostettavaan muotoon, joten oli selvää mihin haasteeseen seuraavaksi tartuin.

Päätin applikoida Ottobrestä aikaisemmin kopiomani apinan haalareiden taakse. Applikointi onnistuikin tällä kertaa hienosti. Minusta ruskea apina sopii mainiosti kirkkaan oranssin kanssa. Haalarin kaveriksi surautin ihan nopsasti ruskesta apilatrikoosta uusimmassa Ottobressä olleen raglahihaisen bodyn.

Neppareiden ja kanttausten kanssa meinasi mennä hermo! Kanttauksiin tarvitsin apua useampaan otteeseen Tampereen alueen Ompeluelämää-ryhmästä. Kiitos vaan kaikille apuaan tarjonneille. Ohjeet olivat hyvät, mutta ongelma onkin kankaan ja paininjalan välissä. Tuo siististi ompelukoneella kanttaminen on haastavaa. Seuraavaksi minun on saatava neppipihdit, menee hermo tuohon vasaroimiseen.

Nuppineulojen komea rivi. Kun on purkanut muutaman kerran kanttausta alkaa neulaaminen muuten kiinnostaa.

Haalarien pehmeä velour on Royal-tuotteelta ja ruskea apilakangas Kestovaippakaupasta. Haalarin kaava OE-ryhmästä ja body uusimmasta Ottobrestä.

Applikointi on resoria.

Tässä vielä vierekkäin....

Muutama sovituskuva. Täydelliseen istuvuuteen on vielä hieman matkaa, mutta minä tykkään. Kaappiin odottamaan lisäsenttejä....

Lopuksi esittelen vielä rakkaat taisteluparini. Koneet jotka toimivat kuten omistajansa vaihtelevasti, mutta suurella tunteella...

Paljon puhuttu Pena eli Pentti-Sakari.

Ja Sirkka Impi Irmeli alias Sigu. Mainittu myös hyppy"hell"tikki Singerinä.

Keltaista ralliraitaa....

Kuusi lukijaa! Vau. Uusille lämpimästi tervetuloa.

Tunnustan olevani kangastilauksia tehdessä pihi. Suunnittelen tarkkaan mitä ompelen ja tilaan juuri vain tarvitun pätkän kangasta. Ainoa hankaluus tässä tavassa on se, että oma pää on kuin Haminan kaupunki. Suunnitelma, joka tehtiin kankaita tilatessa saattaa olla jo täysin muu kankaan saapuessa ommeltavaksi.

Näin kävi keltaiselle ralliraidalle. Ensin täytyy todeta, että raitojen raikas keltainen yllätti minut positiivisesti! Aivan mahtava väri. Olin jotenkin kuvista saanut sellaisen kuvan, että väri olisi hieman sinappisempi. Tästä tullaankin seuraavaan ominaisuuteeni eli ahneuteen, jonka vuoksi tilasin kangasta. No kun kerta halvalla sai. Ahneutta tai ei, minusta on kivaa omistaa kankaita. Useinhan käy niin, että kangas alkaa miellyttää silmää viiveellä - ja sitten joutuu hamstereista huutamaan sen sikahintaan ja kallis kangas ei olekaan enää niin kiva! Tällä kertaa kävi siis hyvin, kangas oli ihana.

Olin suunnitellut ompelevani ralliraidasta U:lle haalarit miikkarikaavalla. Esikoinen ihastui kankaaseen ja siitä tulikin hänelle tunika ja lopusta hirveällä änkeämisellä body koossa 74....Valitettavasti varastossa ei ollut resoria, joka olisi suoraan sopinut tuohon ralliraitaan, joten päätin repäistä ja laittaa ruohonvihreät kantit. Aikamoista väri-ilottelua, mutta minä tykkään reippaista väreistä. Lisäksi ompelin valmiiksi U:lle jo kuukausi takaperin "vahingossa" leikatut Little Houses-housut, joihin lisäsin ylipitkät resorit, koska meillä on jo yhdet samaiset housut. Nämä ovat sitten leikisti seuraavaa kokoa.

Tässä kuva kaikista ommelluista vaatteista. Tunikan kaava on oma koko noin 134. Body on Ottobre Bert 1/2012 ilman nappilistaa ja saumavaroja, koska niihin kangas ei riittänyt. Housut ovat siis Little Houses samaisesta Ottobresta. Kaikki kankaat Hannan kankaasta.

Onnellinen U uusissa vaatteissa, joista taas löytyy hieman kasvunvaraa.

Ihanat lapsoset yhdessä. Kuten kuvasta näkyy poseeraus on meidän perheessä verissä.

Esikoiselle tämä malli istuu aivan täydellisesti. Ihana kaava.

Ommellessani M:n tunikaa haaveilin uudesta oikeasti hyvästä koneesta. Jouduin helmaa ommellessani purkamaan neljä kertaa, kun tikki oli luokatonta. Mutta tuli valmista ja kaikille lukijoille tiedoksi - kyllä minä siivosinkin! Ompelu oli palkinto siitä, että huhkin hiki hatussa imurin kanssa.

Huomenna minä siivoan, en ompele. Ja muita typeriä ajatuksia..

Aloitellessani ompelua kyselin isommilta tytöiltä haluavatko he pukeutua äidin tekeleisiin. Vastaus oli hyvin välttelevä ja ei laisinkaan innostunut. Tai jos innostusta oli se oli hyvin piiloteltua. Ensin innostui keskimmäinen, jolle olenkin ommellut jo kaksi paitaa ja nyt viime viikolla esikoinenkin tilasi paidan. Leikkelinkin paidan valmiiksi EK:n palalaarin halppistrikoosta, mutta osat jäivät virumaan kangaskasoihin Penan oikuteltua oikein urakalla.

Tänään sitten muistin yht'äkkiä leikellyt raitakankaat ja päätin ommella paidan valmiiksi. Jos päässä vilahtaa ompelutyötä ajatellessa ajatus "Minä vaan ompsasen tuon valmiiksi", kiinankokoisten sireenien pitäisi ulvoa varoitusta. Ompsasu tarkoittaa tällä kokemuksella helvetillistä puraratkosadattele-tyylistä rentoutus ja mielenlujuus harjoitusta. Tämäkään kerta ei pettänyt siinä suhteessa. Tuo liru trikoo vain ei sovi yhteen sunnuntaiompelijan kanssa ja etenkin, kun tämä rohkea ompelijatar tekee kaavatkin lasten vaatteista mallintamalla ja sinnepäin soveltamalla.

Tällainen paidasta tuli. Valitan kuvan suuntaa, mutta useista yrityksistä huolimatta kuva halusi maata kyljellään. Minkäs teet. Kovapäinen kuva.

Tässä ihana M.

M ja U äidin tekeleissä.

Ja paita edestäpäin. Tuo paksu alaosa on aika kiva ja nuo pitkät resorit hihoissa. Mutta tärkeintä on, että M tykkää.

Saan kuulemma ommella toistekin hänelle. Onnistuin! Lopuksi vielä jo viime viikonloppuna ommeltu paita keskimmäiselle ihanuudelle.

Ihana S ja apina paita. Kaava Party Shirt muutoksin. Kangas on Nosh Monkeys, mutta ostopaikkaa en nyt muista. Lisään jo välähtää päähän.

 Huomenna minä siivoa, en ompele. Huomenna minä siivoan, en ompele. Huomenna minä siivoa, en ompele.

Äidin käpynen 4kk ja aamu satamassa...

Joskus joku kuosi vaan on livenä niin paljon ihanampi kuin kuvissa. Ostin Kankaiden yö-tapahtumasta Käpyseltä Aamu satamassa-kangasta. Ostin kankaan oikeastaan sen takia, että näillä kaupiailla oli vielä yhden aikaan yöllä ihan mahtava meininki ja he vastailivat meidän kangashullujen yllytykseen. Mutta kun kangas saapui meille rakastuin siihen. Kuosi on makea ja värit ihanat. Lisäksi kuin kohtalon sanelemana olin ostanut tähän kankaaseen täydellisesti sopivan kirkkaan sinisen resorin Triteksiltä.

Todettakoon tässä vaiheessa, että isänpäivän kunniaksi olin vannonut yöllä olevani poissa pajalta, mutta mieheni lähti isojen lasten kanssa kylpylään ja U sattui nukahtamaan. Burgundin pata valmistui huomaamatta ja muutenkin tuntui olevan hiljaista, joten ompeluksihan se kääntyi. U täyttää tänään 4kk, joten olkoon setti hänelle pieni lahja.

Koska eilinen body onnistui olin taas voimieni tunnossa. Luonteeseeni kuuluu ikävien asioiden välttäminen viimeiseen saakka, joten jo yöllä pohdin olisiko Bart-nappilistabodyä mahdollista tehdä kaksinkertasella resorilla kantaten. Siitä se idea sitten lähti. Nyt toteaisin kaikille niille, jotka joskus kyseenalaistavat Ottobren ohjeet, että kyllä ne siellä tietävät mitä tekevät. Sunnuntaiompelijat, joihin siis ehdottomasti lukeudun, pysykööt lestissään. Näin minä siis sen tein. Ompelin ensin olkasaumat yhteen ja kanttasin kaula-aukon kaksinkertaisella resorilla. sitten vaan ohjeen mukaan nappilista. Voin sanoa, että siistiä jälkeä ei tällä tapaa tullut ja jouduin hieman korjailemaan käsin ompelujälkeä. Seuraavaksi taidan kokeilla ihan vaan ohjeen mukaan kanttaamista.

Tämä Käpysen Aamu satamassa kangas on ihanaa!!! Hyvä ommella ja nämä värit. Me U.n kanssa tykätään ja kovasti

Syytän huonosta menestyksestä ennen kaikkea Sigua (rakas hyppy"hell"tikki Singeriä), joka inhoaa paksuja kankaita, ohuita kankaita, kankaita ja noh, kaikkea mitä voi ommella. Tämä on hieman yhteistä elämää haittaava tekijä, siis se ettei Sigu tykkää kankaista. Sigu on kuitenkin ihan nätti ja joskus saattaa jopa ommellakin kelpo tikkiä. Tämän lisäksi syytän sitä ettei minulla ole peitetikkikonetta, joka minusta tuntuu kuuluvan kaikkien "tämä kanttaaminen on ihan helppoa"-ompelijoiden työpöydälle. Ja ahhh, kuinka toivoisinkaan kuuluvani juuri noihin leikitellen kanttaaviin. Ja viimeiseksi ja ihan vähäisimmin syytän omaa sooloilua ohjeiden kanssa. Mikä idea siinä oli, että luulin osaavani tehdä jonkun asian P-A-L-J-O-N helpommin kuin asiantuntijat.

Mutta tuo kangas on ihana (sisäinen hamsteri huutaa naputtamaan sitä lisää) ja bodysta tuli ihan käyttökelpoinen. Lähempää analyysiä se ei siedä, mutta hei, en minäkään tutki ihmisten päällä olevien valmisvaatteiden tikkauksia, tai noh, tutkin niitä vaan joskus.

Yläosa tarvitsee alaosan. Seliasta ostettu tummansininen joustofrotee, joka oikeastaan odottaa laulukalojen leikkaamista, otettiin työn alle. Tuo Selian joustis on aivan ihanaa (taas meinaa napsua), pehmeää ja laadukkaan oloista. Ja ihanaa ommeltavaa. Tummansinisestä ompelin siis perushousut, joihin kaavan nappasin valmiista housuista. Tuli aika paljon kasvunvaraa....

Tässä kuva setistä.

Ja tässä päivänsankari 4kk, joka viime isänpäivänä näkyi ensimmäisen kerran punaisena viivana testissä.

ps. Se jäi harmittamaan etten tilannut Käpyseltä keltaista Käpynen-joustista. Sen olisin tuhonnut seuraavaksi, mutta ehkäpä kohta napsuu....

Rattoisaa ratkontaa

Olipa mukavaa herätä flunssassa, mutta onnellisen tietoisena siitä, että ikkunattomassa pajassani odottaa toimiva saumuri. Illalla ompelin puolituntia ihan vaan siitä ilosta, että kone tikkasi entiseen malliin. Tunnustan jopa silittäneeni Peraa. Onhan se viime viikojen ajan kuullut nuorisolle täysin sopimatonta kielenkäyttöä ja voimasanoja. Me ollaan taas ihan sovussa.

Koska olin yön aikana voimaantunut ja saanut uutta puhtia ompeluun, päätin aamulla ottaa härkää sarvista kiinni, eli harjoitella taas kerran bodyn ompelua. Valitsin kankaaksi Käpyseni-jerseyn, sillä jostain syystä tuo Käpysen ihana kuosi ei ollutkaan enää niin mieluinen livenä. Keltaisella taustalla se on ihana, mutta tämä väri ei iskenyt minuun. Kaavaksi otin uusimmassa Ottobressä olleen raglahihaisen mallin.

Jouduin ratkomaan kanttauksia kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla ompelin ne väärin päin yhteen, siis resorista olisi jäänyt nurja esille ja toisella kertaa lopputulos oli kuin kolmasluokkalaisen ensimmäiseltä ompelukerralta. Päiväuniaika alkoi tässä vaiheessa tikuttaa jo loppuun, joten silpaisin kaksinkertaisen resorin kovikekankaalla saumurilla kiinni. Tuli kerralla hyvä. Seuraavalla kerralla pitää muistaa ottaa hieman pitempi kaitale, koska nyt resori hieman kimmertää. Mutta käyttökelpoinen body.

Ja uusinta uutta ompelusaralla edustaa alaosaan vasaralla hakatut nepit, jiihaa. Kerralla onnistuivat nekin. Koska U päätti ottaa extrapitkät unet ehdin surauttaa ruskeasta jämävelourista Little Rabbit kaavalla housut. Mainiota ajankäyttöä, sanoisin.

Ja niinhän siinä kävi, että valmiina vaatteena tämäkin kuosi on oikeastaan aika kiva. Sovituskuvissa se sopii U:lle hyvin! Nämä tulee käyttöön. Taas kerran tuli todistettua myös se seikka, että Ottobreen kaavat ovat reiluja. Sekä body, että Little Lamb-housut ovat tehty 68-koolla ja ovat reiluja. Seuraavaan bodyyn en leikkaa saumavaroja lainkaan. Hieman jännitin meneekö tuo body päästä läpi, mutta sehän sujahti oikein mallikkaasti päälle. Kiva ja helppo kaava.

Tällaiset nämä sitten ovat valmiina.

"Hei äiti, mun jalat ei millään pysy paikallaan!"

"Aika kiva toi kamera."

Ja kohta mää käännyn... tuli kuvaajaan vipinää.

Yksi ompeluharrastuksen ihanista puolista on kangasfiilistely. On rentouttavaa surffailla kangaskauppojen sivuilla ja ihastella kankaita. Suunnitella mitä mistäkin kankaasta ompelisi ja millaista kaavaa ompelussa voisi käyttää. Tilausta ei aina tarvitse edes tehdä, sillä suosituimmat kuosit loppuvat - kaikki eivät näet fiilistele ja pohdi. Heillä on kerkeät napsusormet ja tilaukset sinkoilevat ennenkuin minä ehdin mukaan. Mutta ei se haittaa. Kankaita saa sitten ihailla toisten blogeissa valmiina vaatteina ja odottaa, että seuraava ihanuus ilmestyy suosikkikauppoihin. Jos kuitenkin tilaat kankaan on sen odottaminen kuin joulua odottaisi. Pitää seurata sähköpostia ja kelata blogeja, jotta saisi ideoita mitä muut ovat samasta kankaasta ommelleet. Ja kun kangas saapuu, saa hipelöidä ja mallailla. Laittaa sen hyllyyn muiden kaveriksi ja käydä taas kohta katsomassa miltä se näyttikään. Ompelu on siis sanalla sanoen paljon muutakin kuin ompelua. Minulle se on mitä suuremmissa määrin fiilistelyä ja suunnittelua.

Tykkään seuraavista nettikangaskaupoista: Suosikkini on www.seliashop.fi  , jonka laulukaloihin ihastuin ikihyviksi. Harmi vaan, että kangas on niin ihana etten meinaa raaskia leikata sitä. Pidän myös www.majapuu.fi, jolla myös kivoja omia kankaita. Harmi vaan, että tässä kaupassa täytyy uutuuksien kanssa olla tosi nopea. Lisäksi pidän joensuulaisista kangaskaupoista www.kapynen.fi ja www.sampsukka.com. Kummallakin on omia kankaita, joista tykkään.  Käyn myös säännöllisesti seuraavissa paikoissa www.hannankangas.fi ja www.royaltuote.com. Niin, että meneehän tähän aikaa, mutta on se vaan niin mukavaa.

Tässä on huomenna 4kk täyttävä pikkumies, jolle aloitin ompelun. Nykyäänhän ompelen jo kaikille muille paitsi miehelle...ekäpä kohta jo hänellekin.