tiistai 2. syyskuuta 2014

Vyötäröstä tai sen puutteesta, kuvauksista ja huppari

Ihmisen täytyy olla sillä tavalla hullu, että se lähtee, kun kysytään. Kotona ei opi itsestään tai toisistaan paljoakaan, mutta kurkatessa nurkan taakse saattaakin yllättyä. Minä en ole luoteeltani seikkailija, siis sellainen ihminen joka heittää repun selkään ja suuntaa ilman rahaa Eurooppaan. Minä rakastan säännöllistä palkkapäivää, oman kodin avaimia, parisuhdetta (etenkin hyvinä päivinä), perhettä ja pitkiä ystävyyssuhteita. Pidän arjestani läikkäisine lattioineen, lehtikasoineen ja taksikuskin hommineen. Mutta tällä kertaa minä lähdin, ihan Seinäjoelle saakka.

Seinäjoella sijaitsee Viljamin puoti ja sympaattisen pandan, joka on blogissanikin vieraillut taajaan, koti. Minä, pygmi ja ylipainoinen, löysin itseni vaatekuvauksista. Tässä kohtaa on pakko sanoa, että kuvien katsomisenkaan jälkeen, kuva omasta kehosta ei ole tuon ruusuisempi, mutta jotain on ylitetty, nimittäin valokuvattavana olemisen pelko. Ja oikeastaan ei se niin kamalaa ollut, hikistä ja hieman jännittävää muttei kamalaa.

Tässä muutama kuva







Kuvat Studio Street


Huippumalliurani on tosiaan odottanut hetkeä jolloin pygmit ja läskit valtaavat catwalkit. Tuskin sellaista aikaa koskaan tulee, mutta hetken oli hauskaa ajatella niin. Minulla oli sangen mukavaa tämän ajatusleikin seurassa, mutta kuvien revähdettyä todellisena verkkokalvoilleni oli ensimmäinen ajatusrinki Nuttrilet, kaalisoppa vai lentoemännät. Joten saavat Mossit ja Tyrat näivettyä rauhassa - en aio samoille apajoille.







Kiitos seurasta uusi ystäväni Osifa!
Ja kiitos ja anteeksi ihana Viljamin puoti

Kuin tilauksesta hieman ennen kutsua ompelin Viljamin puodin joustokollegesta U:lle hupparin. Tokikaan en ole maailmankaikkeuden toisenpuoliskon suurin hoksnokka, mutta miten ihminen ei opi mittamaan? Ei vaikka kerta toisensa jälkeen tekee harmittavan suuria vaatteita. Kun U mahdollisesti pääsee käyttämään tätäkin takkia, joskus eskarin ja rippikoulun välillä, on minun silmäni jo kyllästynyt siihen. Ei ole ompelija oppivainen, ei.



15 kommenttia:

  1. Niin ihania kuvia, ei se vyötärönympärys vaan ihana asenne! ♥

    VastaaPoista
  2. Komppaan edellisiä; aivan ihania kuvia ovat :)

    VastaaPoista
  3. Ihanuus mita kuvia! Ja hei ihan huippua etta sinakin mukana! <3

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia ja olit aivan hurmaavaa seuraa kuvauksissa ja toit niihin paljon naurua ja iloa! :) (en tokikaan tajunnut kuvauksissa että sinä olit sinä, vaikka blogiasi olen jo aikaisemminkin seuraillut)

    VastaaPoista
  5. Upeita kuvia todellakin. Olisi kiva tarkastella niitä isommassa koossa, kun minulla ne näkyvät niin pieninä. Sulla on kyllä asenne niin kohdillaan. Siksi kai minä täällä niin usein roikunkin. :D

    VastaaPoista
  6. Mahtavia kuvia ja hauska teksti :D

    VastaaPoista
  7. Yhdyn edelliseen kommenttiin, ihan parhautta! Sä olet nii ihana <3
    Ihana huppari ja onneks ei oo liian pieni ainaskaan...

    VastaaPoista